Niin, voiko kuntotarkastaja olla liian tarkka? Minun kantani on, että ei koskaan! Tämä kuitenkin jakaa kovastikin mielipiteitä, koska tarkkuuden avulla usein pelätään, että ostajat kaikkoavat. Oma mottoni on tehdä työni laadukkaasti, todella tarkasti ja korkealla työmoraalilla. Olen itse mieluummin liian tarkka pilkun viilaaja ja kirjaan pikkuasiatkin ylös kuin käyn kohteen nopeasti läpi havainnoiden vain päälinjat. Fakta on kuitenkin se, että monella pikkuasiallakin on vaikutusta koko kuvaan ja esim. rakenteiden mahdolliseen vaurioitumiseen. Itse kuitenkin ajattelen, että mieluummin ennen kauppoja ostajat havahdutetaan miettimään omaa rahallista kantokykyään ja osaamistaan huoltaa ja korjata kotiaan, kuin että tämä tulisi ostajille vasten kasvoja asumisen aikana.

Tarkka kuntotarkastaja ei ole aina myyjän, ostajan eikä välittäjänkään mieleen, koska silloin ilmaan tulee paljon lisäkysymyksiä, selvitettäviä asioita, miettimistä ja mahdollisesti kauppojen peruutumista. Mielestäni kuitenkin mieluummin asiat käydään huolellisesti ja ajan kanssa läpi ennen asuntokauppoja, kun vasta niiden jälkeen. Jälkikäteen havaitut ongelmat ovat usein todella paljon kalliimpia ja työläämpiä selvittää. Asuntokauppoja ei saisi ikinä tehdä kiireellä ja hutiloiden, vaan harkiten ja perusteellisesti asiat selvittäen. Tämä on ainoa keino estää asuntokauppariitoja.

Onko tarkka ja hyvä kuntotarkastaja sitten sama asia? Ei aina, mutta mielestäni nämä kulkevat kuitenkin melko hyvin käsikädessä. Itse ainakin mieluummin listaan kaikki havaintoni ylös raporttiin, niin  ei ainakaan niistä asioista harvemmin voida ruveta kiistelemään asuntokauppojen jälkeen. Lisäksi mikäli jokin asia ei tarkastuksella selviä, suosittelen aina näiden alueiden jatkotutkimuksia. Se on sitten ostajan ja myyjän keskenään päätettävissä, halutaanko jatkotutkimuksia tehdä ja missä laajuudessa, mutta olen ainakin suositellut ja selittänyt miksi asiat tulisi varmistaa ennen asuntokauppoja. Tarkka kuntotarkastaja voi kuitenkin olla kertomatta asioista tilaajille ns. maanläheisesti ja selkokielellä. Hyvä kuntotarkastaja osaa selittää asiat ja havainnot auki myös muuten kuin rakennusalan termein. Harva ostaja tai myyjä on alan ammattilainen, jolloin on ensiarvoisen tärkeää selittää asiat ymmärrettävästi, niin että jokainen ymmärtää mistä puhutaan. Hyvältä kuntotarkastajalta tulee myös selkeät ohjeet myyjälle ennen tarkastusta, jolloin he ehtivät valmistautua kuntotarkastukseen toivotussa laajuudessa.

Mielestäni myös hyvä ja tarkka kuntotarkastaja noudattaa suoritusohjetta KH 90-00394 ja sitoutuu tähän niin tarkastuksessaan kun raportissaan. Lisäksi hän ei ns. läpi juokse kohdetta helpon rahan toivossa, vaan perehtyy kunnolla kohteeseen, haastattelee myyjiä ja kiertää rakennuksen ajatuksella läpi samalla tilaajille selostaen ja vinkkejä antaen. Tarkkuus ei lopu vain tarkastukseen, vaan tarkkuus tulee esille myös raportin kirjoittamisen yhteydessä. Jos haluat varmistua kuntotarkastajan laadukkuudesta, pyydä malliraportti. Tällöin näet, minkä tasoinen raportti häneltä tulee. Huolellisesti tehtyyn raporttiin menee todella paljon työtunteja, joka näkyy myös raportin sisällössä. Jos tarkastaja havaitsee jälkikäteen jotain poikkeavaa tai hän huomaa jotakin sellaista, mitä ei tarkastuksella huomannut, hän myös kirjaa tämän havainnon ja suositukset raporttiin, eikä jätä asiaa huomioimatta vain siksi, ettei kehtaisi tuoda asiaa julki. Kaikki me olemme vain ihmisiä ja teemme virheitä, mutta minusta hyvä ja tarkka kuntotarkastaja osaa myös myöntää virheensä ja nostaa ns. kissan pöydälle vaikeimmissakin tilanteissa.

Myös se, minkälainen koulutustausta ja työkokemus tarkastajalla on, vaikuttaa tietenkin myös asiaan. Tarkastajalla tulisi olla vähintään rakennusinsinöörin/rakennusmestarin tutkinto ja työkokemusta rakennusalalta mieluiten useampi vuosi. Virallisia pätevyysvaatimuksiahan tälle alalle ei ole, mikä on iso ongelma alla. Tässä työssä ei ole koskaan valmis ja hyvän kuntotarkastajan on kehitettävä tietotaitoaan jatkuvasti. Lisäksi hänen on osattava perustella suosituksensa eikä hän voi sepittää raporttiin mitä sattuu. Hän ei voi koskaan olettaa jonkin olevan kunnossa tai vaurioitunut, eikä tehdä perusteettomia johtopäätöksiä. Ja ennen kaikkea, hyvä kuntotarkastaja on täysin puolueeton kaikkia osapuolia kohtaan!!

Mitä koulutustaustaan tulee, niin itse suosittelisin, otti sitten kenet tahansa tarkastajaksi, selvitä hänen taustansa ja osaaminen sekä hanki mieluusti tarkastaja, jolla on vähintään AKK (FISE) eli asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinto. Näin hän on sitoutunut noudattamaan aikaisemmin mainitsemaani suoritusohjetta, tokin tämäkään ei ole aina tae (meitä ei kukaan valvo, joka on iso ongelma alalla tällä hetkellä). Hyvä kuntotarkastaja toimittaa pyydettäessä malliraportin ja pystyy avoimesti kertomaan kuntotarkastuksesta ja itsestään lisätietoa sitä kysyttäessä.

Mistä sitten löytää riittävän tarkan ja hyvän kuntotarkastajan? Asuit sitten missä päin Suomea tahansa, kysele, googlettele ja käytä omaa harkintakykyä. FISE:n pätevyysrekisteristä voit helposti tarkastaa kuka AKK pätevä kuntotarkastaja tarkastuksia tekee alueellasi. Tämän jälkeen voit pyytää muutamalta tarkastajalta malliraportin, jota verrata keskenään. Myös esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijalla (RTA) on usein riittävän vahva pohjatausta tekemään tarkastukset laadukkaasti. Laadukas kuntotarkastaja on valmis antamaan sinulle lisätietoa aiheesta sitä pyydettäessä ja vastaa sinua askarruttaviin kysymyksiin myös kuntotarkastuksen ja raportin luovuttamisenkin jälkeen. Toivottavasti näistä vinkeistä sait apua tarkastajan valintaan, asuit missä päin Suomea tahansa!