Asuntokaupan kuntotarkastus

Kuvituskuva sahalaita

Asuntokaupan kuntotarkastukset tehdään aina yhteisen toimintamallin KH 90-00394 suoritusohjeen mukaisesti. Olen pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja AKK FISE.

 

Klikkaukset

Asuntokaupan kuntotarkastukset

Asuntokaupan kuntotarkastus kannattaa teettää niin vanhoihin kuin uusiinkin taloihin eikä vain pelkkiin omakotitaloihin. Tarkastus kannattaa tehdä myös paritaloihin, erillistaloihin ja rivitalohuoneistoihin.

Kuntotarkastuksen avulla:

1) Luot turvaa asuntokauppoihin suoritusohjetta KH 90-00394 noudattaen

2) Saat täysin puolueettoman tietopaketin kohteen kunnosta ja havainnoista kirjallisen raportin

3) AKK Fise pätevyydellä olevan rakennusalan ammattilaisen vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi

4) Tarkan, laadukkaan ja helposti ymmärrettävän tarkastuksen kohteen kunnosta

Tarkastuksen sisältö:

Asuntokaupan kuntotarkastus on asuntokaupan yhteydessä tehtävä laaja tarkastus, jonka tavoitteena on tuottaa täysin puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille, aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tavoitteena on saada tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Arvio perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen ja kuntotarkastajan kohteessa tekemiin havaintoihin, rakennus- tai rakennepiirustuksista sekä kohdetta koskevista muista asiakirjoista ja kohteen käyttäjän haastatteluista saatuihin tietoihin. Kohde tarkastetaan aina KH 90-00394 suoritusohjeen mukaisesti.

Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa. Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osilta sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastus ei poista piilevien vaurioiden mahdollisuutta, eikä myyjän tiedonantovelvollisuutta kohteen kunnosta ja ostajan selonottovelvollisuutta. Rakenteen sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassa oloa. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin.

Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Kuntotarkastusraportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli nämä eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Usein kuitenkaan suoritusohjeen mukaisen rasiaporareiän avulla tutkimuksia ei pystytä luotettavasti tekemään, jolloin tarvitaan laajempia rakenteiden tutkimuksia. Aiheesta lisää kohdassa kuntotutkimukset. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteen salliessa on suositeltavaa.

Tilaajan velvollisuus on tutustua toimintaohjeisiin ennen tarkastusta ja pyrkiä noudattamaan niitä. Valmistautumisohjeet toimitetaan myös ostajille tiedoksi ennen tarkastusta. Mikäli toimintaohjeita ei ole noudatettu, voi kuntotarkastusraporttiin tulla rajauksia mm. tiloista, joita ei ole voitu tarkastaa esim. yläpohja tai ryömintätila. Kuntotarkastuksen jatkotutkimussuosituksia tulisi noudattaa, jotta rakenneosien kunto saadaan selville kaupantekohetkellä.

Kuntotarkastajan vastuu:

Asuntokaupan kuntotarkastaja vastaa kohteesta tekemiensä ja kuntotarkastusraporttiin kirjaamiensa havaintojen kattavuudesta ja oikeellisuudesta sekä havaintojen pohjalta tekemistään päätelmistä, tulkinnoista ja suosituksista. Mikäli tilaaja / tilaajat havaitsevat kuntotarkastusraportissa virheen, tulee siitä reklamoida tarkastajalle kirjallisesti kohtuullisessa ajassa (kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita).

Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastajalla on oikeus korjata virhe raportissa kohtuullisen ajan kuluessa 14 vrk reklamaatiosta, mikäli tarkastaja toteaa virheen kuntotarkastusraportissa. Kuntotarkastajalla on oikeus ennen virheen korjaamista käydä kohteessa tarpeen vaatiessa toteamassa mahdollinen virhe raportissa, mikäli virheen korjaaminen tätä vaatii.

Kuntotarkastuksen kustannukset:

Kuntotarkastuksen kustannukset määräytyvät rakennuksen iän, koon ja sijainnin mukaan. Mikäli haluat, että tarkastuksen aikana tarkastetaan myös asuinrakennuksen lisäksi tontilla sijaitsevia talousrakennuksia, ilmoita tästä aina erikseen. Talousrakennuksien tarkastus ei sisälly asuntokaupan kuntotarkastukseen, mutta nämä voidaan kyllä erillisellä kustannuksella tarkastaa kuntotarkastuksen yhteydessä.

AKK FISE:

Asuntokaupan kuntotarkastajalle on olemassa pätevyys AKK. Pätevyyden myöntää FISE ja tämä on vapaaehtoinen maksullinen koulutus. Jotta pätevyys on voimassa, on tarkastajan pitänyt päästä läpi pätevyystentistä ja hänellä tulee olla vähintään rakennusmestarin, insinöörin tai teknikon tutkinto sekä vähintään 5 vuotta monipuolista työkokemusta mm. talonrakennus ja/tai kiinteistöalalta tai työkokemusta pääsääntöisesti kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseen liittyen. Lisätietoa aiheeseen liittyen saa Fisestä.

Tarkastuksen raportti:

Kuntotarkastuksesta tehdään aina kirjallinen raportti kohdekäynnin jälkeen, johon on kirjattu tarkastuksella huomioidut havainnot ja toimenpidesuositukset. Pyrin tekemään raportit mahdollisimman nopeasti asiakkailleni, usein 1-3 arkipäivän sisällä, mutta viimeistään 7 päivän sisällä tarkastuksesta. Kuntotarkastusraportti lähetetään sähköpostitse tilaajille, ellei muutoin erikseen sovita.

Ostajan kierros:

Joskus voi olla tilanne, että kuntotarkastus on jo tehty myytävään kohteeseen. Tällöin ostaja voi tilata niin kutsutun ostajan kierroksen myytävänä olevaan kohteeseen. Tällöin kuntotarkastusraportti havaintoineen kierretään ostajan kanssa yhdessä läpi kohteessa. Mukana voi olla myös myyjän edustajat tai kiinteistövälittäjä. Samalla ostaja voi kysellä raporttiin liittyvistä mieltä askarruttavista asioista tarkastajalta.

Erilaisia tarkastuksiin liittyviä termejä:

Erilaisia termejä liittyen erilaisiin tarkastuksiin on paljon kuten kuntotarkastus, kuntokartoitus, kuntoarvio, kuntotutkimus ja kuluttajan on helppo mennä sekaisin termeistä. Mikäli, olet epävarma minkälaista palvelua olisit tarvitsemassa, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Kuntotarkastuksen vaiheet pähkinänkuoressa:

1) Kuntotarkastuksen tilaus: Tilaajille lähetetään etukäteen tilaussopimus luettavaksi, haastattelulomake myyjille täytettäväksi sekä valmistautumisohjeet.

2) Alkuhaastattelu: Tarkastuksen alussa tarkastaja käy haastattelulomakkeen tilaajien kanssa yhdessä läpi, kartoittaa kohteen lähtötiedot sekä katsoo mahdolliset rakennuspiirustukset kohteessa.

3) Tarkastus: Varsinainen kuntotarkastus kestää kohteen koosta ja havainnoista riippuen keskimäärin 2-4 h, jossa tarkastaja kertoo samalla havainnoistaan ja toimenpidesuositukset näihin liittyen.

4) Yhteenveto: Tarkastuksen lopuksi tiivistetään kohteen havainnot yhteen ja tilaajat saavat esittää kysymyksiä tarkastukseen liittyen.

5) Raportointi: Kuntotarkastaja kirjoittaa kohteen havainnoista kirjallisen raportin tilaajille.

6) Lisäkysymykset: Mikäli tarkastukseen tai raporttiin liittyen on kysymyksiä, voi tarkastajaan olla yhteydessä myös tarkastuksen ja raportin kirjoittamisen jälkeen. Tärkeintä olisi, että tarkastuksesta ei jää kenellekään epäselvyyksiä ja nämä selvitetään tilaajille ennen asuntokauppaa.

Varaa aika asuntokaupan kuntotarkastukseen

Usein kysyttyä asuntokaupan kuntotarkastuksesta

Mikä on kuntotarkastus?
Kuntotarkastuksella tarkoitetaan usein asuntokaupan kuntotarkastusta, joka tulisi aina suorittaa suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kyseessä siis voi olla omakotitalon kuntotarkastus yhtä hyvin kuin huoneiston kuntotarkastus. Myös esimerkiksi vesikatolle tai salaojille voidaan tehdä
kuntotarkastus, joten aina sana ei tarkoita asuntokauppatilanteen tarkastusta.
Kuinka kauan kuntotarkastusraportti on voimassa?

Kuntotarkastusraportille ei ole annettu virallista vanhenemisaikaa, mutta useammat pankit ovat alkaneet vaatimaan, että kuntotarkastusraportti ei saa olla yli puoli vuotta vanha. Tämä kuitenkinriippuu paljon pankista, joskus vanhempikin raportti kelpaa lainaneuvotteluiden ehdoksi.

Kuntotarkastus vai kuntokartoitus?
Nämä termit menevät usein ihmisiltä sekaisin. Kuntotarkastus on aistinvarainen tarkastus kohteen kunnosta esim. asuntokauppa tilanteessa, jossa aistinvaraisesti tarkastetaan mm. vesikatto, yläpohjatila, ryömintätilat ja muut tilat. Kuntokartoitus on usein yhteen tiettyyn asiaan tilattu kartoitus. Usein kartoituksia voidaan tehdä märkätiloihin, jolloin puhutaan kosteuskartoituksista tai esimerkiksi asbestin ja haitta-aineiden kohdalla tehdään usein asbesti- ja haitta-ainekartoitus remontoitaviin alueisiin
Mitä kuntotarkastuspitää sisällään?
Asuntokaupan kuntotarkastus sisältää kohdekäynnin aistinvaraisesti havainnoiden, mahdollisten riskirakenteiden pienimuotoisen tutkimisen sekä raportoinnin havainnoista. Kuntotarkastukseen sisältyy kosteuskartoitus, joten tätä ei tarvitse erikseen tilata.
Kuntotarkastus, kuka maksaa?
Se kuka maksaa asuntokaupan kuntotarkastuksen, on aina tapauskohtaisesti sovittavissa. Jos kuntotarkastus halutaan teettää ennen kohteen myyntiä, maksaa tarkastuksen usein myyjä. Jos taas kuntotarkastus tehdään vasta sitten kun mahdolliset ostajat ovat löytyneet, jaetaan kustannus usein puoliksi ostajan ja myyjän kanssa. Ei ole kuitenkaan aivan tavaton tilanne, jossa myyjä ei halua teettää kuntotarkastusta, jolloin maksaja on tällöin pelkkä ostaja. Joskus voi olla myöstilanne, että myyjä on teettänyt kuntotarkastuksen ennen myyntiä ja ostaja haluaa tilata uudentarkastuksen ostotilanteen yhteydessä.
Mistä kuntotarkastusraportti koostuu?
Kuntotarkastusraportti laaditaan suoritusohjeen mukaan ja sen ensimmäisillä sivuilla on yhteenveto teksti- sekä taulukkomuodossa. Tämän jälkeen tulee kohteessa tehdyt havainnot suosituksineen. Myös jatkotutkimustarpeet on perusteltu raportissa.
Miten kuntotarkastusraporttia luetaan?
Kaikki raportin suositukset ovat vain suosituksia, mikään havainto ei ole velvoittava. Usein suosituksien perusteluissa on viittaus myös nykysäädöksiin. Kuntotarkastus tehdään aina peilaten nykysäädöksiä, jolloin havaintoja tulee useita erityisesti vanhempiin rakennuksiin. Seuraavan omistajan tehtäväksi jää arvioida, mitä suosituksia hän uudessa kodissaan toteuttaa ja mitä ei.
Kenelle kuntotarkastusraportti toimitetaan?
Kuntotarkastusraportti toimitetaan aina tilaajalle. Tilaajan suostumuksella raportti voidaan toimittaa myös kohteen kiinteistövälittäjälle. Jos tilaajana on esim. ostaja, toimitetaan raportti vain hänelle ja mahdollisesti välittäjälle ja he arvioivat haluavatko he jakaa raporttia myyjille.
Saako kuntotarkastuksesta tai tutkimuksista kotitalousvähennystä?

Nämä ovat valitettavasti ainakin toistaiseksi rajattu pois kotitalousvähennyksen piiristä pääosin. Verohallinnon sivuilla on listaus, jonka mukaan kuntotarkastukset, mittaukset ja tutkimukset eivät ole kotitalousvähennyskelpoisia. Tähän kuitenkin hyväksytään kuntotarkastukset, jos se on vähäinen osa laajempaa vähennykseen oikeuttavaa kunnossapito- tai perusparannustyötä. Lisätietoa saa osoitteesta https://www.vero.fi.