Mikä on radon?

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy luonnostaan maaperässä ja kallioperässä. Koska radon on hajuton, se ei näy eikä maistu, jää se usein vähäiselle huomiolle. Sillä voi kuitenkin olla vakavia vaikutuksia terveydelle. Suomessa radonia esiintyy paljon, olemme Euroopan kärkimaita. Erityisesti radonia esiintyy alueilla, joissa maaperä on hiekkaa, soraa tai kalliota.

Radonin terveysvaikutukset

Radon on merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. Pitkäaikainen altistuminen korkeille radonpitoisuuksille asuin- tai työtiloissa lisää keuhkosyövän riskiä. On arvioitu, että Suomessa on noin 150-270 keuhkosyöpätapausta vuosittain radonista johtuen.

Radon suomalaisissa kodeissa

Törmään tarkastuksilla usein tilanteeseen, ettei radonia ole testattu lainkaan. Uusiin taloihin on asennettu radon putkisto ja putki vesikatolle, mutta radon arvoja ei ole lainkaan testattu rakennuksen valmistumisen jälkeen. Uskaltaisin väittää, että 99 % tarkastamissani kohteissa, radonia ei ole mitattu joko lainkaan, tai suositelluin mittausvälein (usein 10 vuoden välein). Usein vastauksena on, ettei tällä alueella ole radonia tai naapuri juuri mittasi radonin, eikä mitään löytynyt. Vaikka naapuri olisi tehnyt mittaukset eilen, ei kuitenkaan asuintaloja voi verrata keskenään. Kaikki rakenneratkaisut, maaperä ja maamassat vaikuttavat arvoihin, jonka vuoksi jokainen koti on oma yksilönsä. Radonpitoisuudet vaihtelevat huomattavasti alueittain ja jopa naapuritalojen välillä. Myös esimerkiksi ikkunaremontilla voi olla merkitystä kodin radon pitoisuuksiin. Jos rakennuksessa on tehty remonttia, ei radon asiaa muisteta ottaa huomioon. Uusissa rakennuksessa puolestaan tyydyttäydytään tietoon, että radon putkisto on asennettu alapohjaan, kyseenalaistamatta sen riittävää toimivuutta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Radonin mittaaminen ja torjunta

1. Mittaus: Radonpitoisuus mitataan yleensä talviaikaan, jolloin arvot ovat korkeimmillaan. Parhain mittaustulos tulee mitattaessa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mittaus tehdään radonmittauspurkilla, joka sijoitetaan asuintilaan vähintään kahdeksi-kolmeksi kuukaudeksi.
2. Torjunta: Jos radonpitoisuus ylittää suositellun enimmäisarvon (300 Bq/m³), tulee ryhtyä toimenpiteisiin (uusissa rakennuksissa suunnittelua ja toteutusta koskeva viite arvo on 200 Bq/m³). Yleisimpiä keinoja ovat ilmanvaihdon parantaminen, radonimurin asentaminen ja perustusten tiivistäminen. Myös radonkaivoja tehdään yhä useammin.

Mistä saan radon purkit tilattua ja voinko tehdä mittauksen itse?

Radon mittaus on helppo tehdä itse. Saat tilattua purkit helposti säteilyturvakeskuksen sivuilta, jossa on hyvät ohjeet mittaukseen. Purkkien hinta 9/2025 on tällä hetkellä 86,60 €/kpl. Yli 100 m² asunnoissa mittaus tehdään vähintään kahdella mittauspurkilla. Jos kotisi on alle 100 m², silloin riittää yksi mittauspurkki. Mittauspurkit sijoitetaan alimpien kerrosten tiloihin, joissa oleskellaan eniten, ei kuitenkaan varastotiloihin. Kahdella purkilla mitattaessa purkit sijoitetaan eri huoneisiin alimmassa kerroksessa. Kun mittapurkit on sijoitettu ohjeiden mukaan ja annettu olla vähintään 2 kk (mieluiten 3 kk), saat tuloksen säteilyturvakeskukselta mittapurkkien lähettämisen jälkeen noin kuukauden kuluttua.